keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Tuuli vai ihminen?

Kotiin palattuani huomasin, että kasvimaata peittänyt harso oli tiessään. Se oli tuulen mukana lennähtänyt marjapensaiden juureen. Kivet olivat metrin tai kahden päässä viljelytilkkumme ympärillä. Mun mielestä syyllinen on ihminen, mies arveli sen tuulen tekosiksi. Mene ja tiedä. Asettelin harson paikoilleen ja kivet (noin 15) paikoilleen.

Keittiön ikkunan äärellä oli mukavampi näky. Kaikki viisi kesäkurpitsan tainta ovat kasvaneet, ne ovat noin viiden sentin mittaisia. 25 auringonkukan tainta ovat lähes kymmensenttisiä. Ne eivät mahdu enää suojakannen alle. Taimet kääntyvät hauskasti aurinkoa kohti. Käännän taimiruukut toiseen suuntaan, jotta ne suoristuisivat. No, pian ne ovat taas kallellaan toiseen suuntaan. Viikonloppuna taidamme istuttaa ne kasvimaalle. Parvekkeella en ehtinyt käydäkään - nyt siellä ei enää näe mitään, ellen mene otsalampun kanssa.

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Taimet keittiössä

Ylimmässä kuvassa on niitä epätoivoisesti kasvavia tillejä. Alla on kaikki kettiönikkunan lähellä olevat taimi-istutukset.

Parveke

Kuvissa on (ylhäältä alas)
Yrtit eli kaksi basilikaa, sitruunamelissa ja rakuuna.
Lobelia ja pinaatti, kumpikin omassa laatikossaan.
Köynnöskrassi laatikossa ja köynnösteline vielä tyhjän panttina. Laatikon vieressä on amaryllis, joka innostui kasvattamaan vielä vartta.
Alakuvassa on auringonsuojaverho.



Kuvia

Ensimmäisissä kuvissa on kasvimaalta löytyneitä viimevuotisia kasveja, ruohosipulia ja kehäkukkaa. Alla on hallaharso, joka saatiin paikalleen.










Siemeniä kasvimaalla


Iltapäivällä kävimme koko perheen kanssa taimikaupassa. Sain kätevästi säkinkantajan mukaan. Kuopus pääsi valitsemaan vaaleanpunaisia kukkia parvekkeelle. Kotiin tuli kaksi säkkiä turvetta, hallaharsoa, kevytsoraa ruukkujen pohjalle ja kolme krysanteemia. Kotiin palattuamme jäin vaatteet vaihdettuani pihahommiin.
Levitin lasten kanssa turpeet kasvimaalle. Yritin vähän sekoitella niitä syvemmälle. Kuopus onnistui levittämään sitä myös itsekseen kasvaneiden kehäkukkien päälle, mutta kaipa ne sieltä alta puskee.

Tein vaot porkkanan ja punajuuren siemenille ja kastelin vaot. Esikoisen kanssa kylvimme siemenet ja peitimme ne.
Haastavin urakka oli saada harso paikoilleen. Tuuli sen verran kovaa, että harsosta tuli melkein purje. Apulainen sotkeutui harsoon, kun hän veti sitä toiseen suuntaan. Lapset kantoivat lähimetsästä lukuisia kiviä, jotka asettelimme harson päälle. toivottavasi ne pitävät harson paikoillaan. Mietin, että pitäisikö harsossa olla osoite, johon löytäjä voi sen palauttaa.